Irreecha, jaalatamoo fi kabajamoo Oromoo, guyyaa galataa fi kabaja Waaqaati. Ayyaanni kun kan kabajamu yeroo jiilaa Birraa ykn Arfaasaa yeroo qonnaan bultoonni galata galchuuf, badhaasaaf kadhannaadhaaf walitti qabamanitti. Irreechi aadaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba, eenyummaa isaanii kan ibsu, hawaasa isaanii kan cimsu, akkasumas fuulduraaf abdii kan kennu dha. Barruun kun hiika Irreechaa, seenaa isaa, sirna raawwii isaa fi faayidaa isaa ni qorata.

Irreechi Maal Jechuudha?

Irreecha jechuun jecha Afaan Oromoo yoo ta’u, hiikni isaas “bakkeetti qajeelchuu” jechuudha. Ayyaanni kun Waaqaaf galata galchuufi ayyaana bara haaraa kabajuuf kan ooludha. Irreechi seenaa dheeraa kan qabu yoo ta’u, bara durii irraa kaasee Oromootaan kabajamaa tureera. Ayyaanni kun aadaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba, eenyummaa isaanii kan ibsu, hawaasa isaanii kan cimsu, akkasumas fuulduraaf abdii kan kennu dha. Irreechi, keessumaa Oromoota biratti, ayyaana guddaa fi kabajamaa dha. Galata Waaqayyoon galchuuf kan kabajamu yoo ta’u, yeroo itti ummanni Oromoo badhaasa bara darbeef galata galchuuf walitti qabaman, akkasumas bara dhufaa jiruuf eebba kadhatu. Hiikni jecha “Irreecha” jedhuu mataan isaa barbaachisaa dha; “bakkeetti qajeelchuu” jechuudhaan, gara Waaqayyootti yookaan gara Waaqaatti galata keenya qajeelchuu fi fedhii keenya ibsuu jechuudha. Ayyaanni kun galata qofaa osoo hin taane, waa’ee eenyummaa, tokkummaa, fi abdii Oromoo ibsa. Irreechi galata Waaqayyoon galchuun ala eenyummaa Oromoo ibsuu fi fuulduraaf abdii horuudha. Ayyaanichi tokkummaa fi jaalala ummata Oromoo gidduutti cimsuuf gargaara, akkasumas aadaa fi duudhaa isaanii dhalootaa dhalootatti dabarsuuf gargaara. Kanaafuu, Irreechi ayyaana aadaa qofa osoo hin taane, ayyaana amantiiti, hawaasaati fi eenyummaati.

Hiika Irreechaa Gadi Fageenyaan

Hiika jecha Irreechaa gadi fageenyaan ilaaluun barbaachisaadha. Akka armaan olitti ibsameetti, “bakkeetti qajeelchuu” jechuudhaan hiikama. Hiikni kun galata keenya gara Waaqayyootti qajeelchuu qofa osoo hin taane, yaada keenya, abdii keenya, fi kajeellaa keenya gara uumaatti qajeelchuu jechuudha. Ayyaanni Irreechaa yeroo itti namoonni gara uumaa isaaniitti dhi’aatan, yeroo itti of ilaalan, fi yeroo itti fuulduraaf abdii horatanidha. Irreechi yeroo itti jaalala, nagaa, fi araaraaf kadhannu dha. Kanaaf, ayyaana kana kabajuun galata galchuu qofa osoo hin taane, jireenya keenyaaf hiika kennuu dha. Guyyaan Irreechaa galata Waaqayyoon galchuuf qofa osoo hin taane, yaada keenya gara fuulduraatti qajeelchuuf, abdii horachuuf, fi jireenya keenya keessatti jaalala, nagaa fi araara babal’isuuf gargaara. Ayyaanichi yeroo itti namoonni miira tokkummaatiin walitti dhufanii fi aadaa fi duudhaa isaanii itti kabajani dha. Kun ayyaana eenyummaa, amantaa fi hawaasaa ti.

Seenaa Irreechaa

Seenaan Irreechaa bara dheeraa kan lakkoofsise yoo ta’u, Oromoonni dur bara dheeraa dura kabajaatii turan. Akka aadaa fi seenaa Oromootti, Irreechi jalqaba kan kabajame bara 1450 keessa, yeroo Oromoonni bakka Hora Harsadii jedhamutti walitti qabamanii galata Waaqayyootti galchani dha. Irreechi jalqaba galata Waaqayyootti galchuuf kan kabajame yoo ta’u, yeroo booda ayyaana aadaa fi hawaasaa ta’ee itti fufeera. Ayyaanni kun dhalootaa dhalootatti darbaa dhufee har’a gaheera. Irreechi seenaa keessatti yeroo adda addaatti kabajameera. Yeroo tokko tokko ayyaanni kun sababa waraanaa yookaan rakkoo biyyaa addaan citee ture. Haa ta’u malee, Oromoonni aadaa isaanii fi duudhaa isaanii eeguudhaan ayyaanicha deebisanii kabajuu danda’aniiru. Kun guddina aadaa Oromoo fi eenyummaa isaanii kan agarsiisudha. Seenaan Irreechaa seenaa Oromoo wajjin walqabatee jira. Ayyaanni kun guddina, jijjiirama, fi qabsoo Oromoo kan ibsu dha. Irreechi yeroo itti Oromoonni aadaa isaanii fi eenyummaa isaanii itti kabajanii fi fuulduraaf abdii itti horatanidha.

Mormii fi Qabsoo Keessatti Irreechi

Seenaa keessatti, Irreechi yeroo mormii fi qabsoo keessatti iddoo guddaa qabaatee jira. Keessumaa yeroo Oromoonni mirga isaaniif falmanitti, Irreechi mallattoo tokkummaa fi jabinaa ta’ee jira. Irreechi yeroo itti Oromoonni aadaa isaanii fi eenyummaa isaanii itti kabajanii fi mormii isaanii itti dhageessisani dha. Yeroo ammaa kana, Irreechi ayyaana nagaa fi araaraa ta’ee kabajamaa jira. Haa ta’u malee, seenaa keessatti yeroo Oromoonni mirga isaaniif falmatanitti iddoo guddaa qabaatee jira. Kun aadaa Oromoo fi qabsoo isaanii gidduu kan jiru hariiroo cimaa kan agarsiisudha. Irreechi qabsoo keessatti tokkummaa Oromoo cimsuuf, sagalee isaanii ol kaasuuf, fi eenyummaa isaanii kabachiisuuf gargaaraa tureera. Kanaafuu, Irreechi ayyaana aadaa qofa osoo hin taane, ayyaana qabsoo fi mirgaati.

Sirna Raawwii Irreechaa

Irreechi sirna raawwii addaa kan qabu yoo ta’u, ayyaanni kun bakka adda addaatti kan kabajamudha. Bakkeewwan Irreechi itti kabajamu keessaa Hora Finfinnee, Hora Harsadii, fi bakkeewwan uumamaa kanneen akka lagaa fi malkaa ni argamu. Ayyaanni kun bifa adda addaatiin kan kabajamu yoo ta’u, sirnoonni raawwii isaa bakkaa bakkatti kan garaagarani dha. Sirnoonni raawwii Irreechaa keessaa inni guddaan gara bakka ayyaanichi itti kabajamutti deemanii marga magariisaa fi abaaboo qabatanii Waaqayyoon galata galchuudha. Irreechi sirna raawwii mataa isaa kan qabu yoo ta’u, ayyaanichi haala aadaa fi amantaa Oromootiin kan walqabate dha. Sirnoonni raawwii Irreechaa keessaa inni biraan faaruu faarfachuu, kadhannaa kadhachuu, fi aadaa Oromoo kan calaqqisiisan sirboota adda addaa sirbuudha. Namoonni ayyaana kana irratti hirmaatan uffata aadaa Oromoo uffatuun miidhagaa fi bareedaa ta’u. Sirnoonni kun ayyaanicha caalaatti aadaa fi hawwataa taasisu. Ayyaanni Irreechaa hawaasa keessatti tokkummaa, jaalalaa fi walgargaarsa cimsuuf gargaara. Namoonni walitti dhufuudhaan galata Waaqayyootti galchuun ala hariiroo hawaasa isaanii cimsu.

Irreechi Hora Finfinneetti

Irreechi Hora Finfinneetti kabaja addaa qaba. Finfinneen Oromoo biratti iddoo seena qabeessa waan taateef, Irreechi bakka kanatti kabaja guddaan taasifama. Hora Finfinnee bakka itti Oromoonni galata Waaqayyootti galchuuf, nagaa fi araara kadhachuuf walitti qabamanidha. Irreechi Hora Finfinneetti kabajamu eenyummaa Oromoo fi seenaa isaanii kan mul’isu dha. Ayyaanni kun yeroo itti Oromoonni aadaa isaanii fi duudhaa isaanii itti kabajanii fi fuulduraaf abdii itti horatani dha. Ayyaanni Irreechaa Hora Finfinneetti kabajamu aadaa fi seenaa Oromoo gidduutti hariiroo cimaa akka jiru kan agarsiisu dha. Bakkeen kun Oromoo biratti bakka kabajamaa fi seena qabeessa waan ta’eef, ayyaanni bakka kanatti kabaja addaa qaba.

Faayidaa Irreechaa

Irreechi faayidaa hedduu kan qabu yoo ta’u, ayyaanni kun hawaasa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Faayidaawwan Irreechaa keessaa inni guddaan tokkummaa fi jaalala hawaasaa cimsuu dha. Ayyaanni kun namoota walitti fiduudhaan hariiroo isaanii akka cimsan taasisa. Irreechi aadaa fi duudhaa Oromoo dhalootaa dhalootatti dabarsuuf gargaara. Ayyaanni kun dargaggoonni aadaa fi seenaa isaanii akka baran taasisa. Faayidaan biraan Irreechi qabu immoo, fuulduraaf abdii horachuuf gargaaruu dha. Ayyaanni kun namoonni abdii fi kajeellaa isaanii akka haaromsan taasisa. Irreechi aadaa fi duudhaa Oromoo eeguu keessatti gahee guddaa qaba. Ayyaanni kun seenaa fi eenyummaa Oromoo kabajuuf gargaara. Kanaafuu, Irreechi ayyaana hawaasaa, aadaa, amantaa, fi abdii ti.

Irreechi Tokkummaa fi Jaalala Hawaasaa Akkamitti Cimsa?

Irreechi tokkummaa fi jaalala hawaasaa cimsuu keessatti gahee guddaa qaba. Ayyaanni kun namoonni miira tokkummaatiin akka walitti dhufan taasisa. Yeroo Irreecha kabajnu, Oromoonni hundi walitti dhufuudhaan aadaa isaanii fi duudhaa isaanii ni kabaju. Irreechi yeroo itti namoonni walgargaaranii fi waldeeggarani dha. Ayyaanni kun hawaasa keessatti walitti dhufeenya gaarii akka uumamu taasisa. Irreechi jaalala fi walii galtee hawaasa keessatti babal’isuuf gargaara. Ayyaanni kun namoonni walitti dhufeenya gaarii akka qabaatan taasisa. Irreechi tokkummaa fi jaalala hawaasaa cimsuudhaan hawaasa jabaa fi walitti hidhata qabu uumuuf gargaara. Ayyaanni kun hawaasa keessatti miira tokkummaa fi walqixxummaa akka uumamu taasisa. Kanaafuu, Irreechi ayyaana tokkummaa fi jaalalaati.

Xumura

Irreechi ayyaana Oromoo jaallatamaa fi kabajamaa dha. Galata Waaqayyootti galchuuf, aadaa kabajuuf, tokkummaa cimsuuf, fi fuulduraaf abdii horachuuf kan kabajamu dha. Irreechi seenaa dheeraa kan qabu yoo ta’u, aadaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Irreechi eenyummaa Oromoo kan ibsu, hawaasa isaanii kan cimsu, akkasumas fuulduraaf abdii kan kennu dha. Ayyaanni kun aadaa fi seenaa Oromoo eeguu keessatti gahee guddaa qaba. Kanaafuu, Irreechi ayyaana aadaa qofa osoo hin taane, ayyaana amantaa, hawaasaa fi eenyummaati. Irreechi Oromoo biratti ayyaana kabajamaa fi jaallatamaa ta’ee itti fufa.